Joulun suosituin lahja on yöpaita, Tonttu lukee. Haastava homma, Tonttu tietää, tulenarka suorastaan. Saattaapa mennä valinta metsään pahankin kerran, jos lahjanantajalta ymmärrystä puuttuu ja saajalta huumorintajua.
Tonttu miettii kaikkia joululahjaksi saamiaan yöasuja. Talon mies ei ole montaakaan valinnut. Tonttu on jo aikoja sitten luopunut toivosta. Talon miehen viimeiseksi ostama yöasu ei ollut hinnalla pilattu ostos, koolla kylläkin, Tonttu nauraa. Ei kiristänyt mistään ja lämmitti mukavasti varpaitakin. Hyvää kangasta, Talon mies puolustautuu. Hyvääpä hyvinkin, taitaa olla vieläkin käytössä lasten lakanana, Tonttu muistelee.
Tonttua huvittaa. Nuorena tyttönä ei palele eikä hikoa eikä mikään tursu mistään. Hyvähän sitä on silloin sievistellä ja hempsutella hepenissä, Tonttu arvioi, mutta muistaa sitten, että sillä on vaikea tehtävä on edessä tytön yöpyjaman suhteen.
Tytön lahjalistassa on täydellisen tarkat kriteerit neidon makuun soveliaalle yöpuvulle. Tonttu kiertelee liikkeissä. Pitääkö paidassa lukea Wild Animal kuten lahjalistan esimerkkipaidassa? Villieläimiä ei näy missään, kuikuilee Tonttu kuinka monessa liikkeessä hyvänsä.
Tonttu alkaa ymmärtää Talon miesten heimoa. Helppoa ei ole naisen mielen miellyttäminen. Onneksi ongelma menettää suurimman osan merkityksestään lahjan saajan saadessa lisää ikää ja kokemusta, Tonttu lohduttaa saman vaivan kanssa painiskelevaa lukijaa. Toivoa siis on.
Tonttu hipelöi yöasua toisensa jälkeen. Flanelli tuntuu pehmeältä. Siitä tyttökin tykkää. Silkkipyjamat kiertyvät ikävästi päällä, jos sattuu olemaan levoton nukkuja. Siihen eliölajiin Tonttu muistaa jälkeläisensä kuuluvan.
Tonttu toivoo tytöltä vielä tarkempia koordinaatteja soveliaan nukkumisasusteen mahdollisesta sijainnista keskikokoisen keskisuomalaisen kaupunkikeskustan kauppakeskuksissa. Päästään helpommalla molemmat, Tonttu arvioi.
Talon miehen pyjaman osto on onneksi helponpuoleinen juttu, Tonttu uskoo. Kaikkea on tarjolla: sadattelevia siilejä, muumeja, wagnereita, puuhapetejä ja haisuleita. Tonttu muistelee, mitä kuvioita Talon miehen asusteessa on ollut aiemmin. Ei sitä joka vuosi samaa naamaa viitsi katsella, Tonttu päättää. Valinnan ratkaisee tällä kertaa musta hevonen. Tonttu näkee sielunsa silmin Talon miehen ilmeen jouluaattona. Talon mies ravistelee pehmoista pakettiaan ovela ilme kasvoillaan: Mistä se pukki tiesi?
Tonttu pitää viisaimpana, että Talon mies säilyttää nykyisellään vuosien saatossa opitun käytäntönsä ja antaa Tontun hoitaa ostokset. Lukijan ei pidä olettaa, että Tonttu olisi lakannut uskomasta pukkiin.Tottahan toki Tonttu pukkiin uskoo. Eihän se joulu ole eikä mikään, ilman joulupukkia, Tonttu tohottaa.
Käytännön ihmisenä Tonttu antaa Talon miehen ilomielin loistaa niissä juuri niissä hommissa, jotka parhaiten taitaa, kompostintyhjennyksissä, hanojen korjauksissa ja sen sellaisessa.
Tonttu kyllä joutaa kaupungilla pukin asioilla juoksemaan ja kahviloiden atmosfääreissä ravaamisesta särkeviä koipiansa lepuuttamaan ja lattea lipittämään. Ja aattona sitä sitten taas ihmetellään: Mistäpä tiesikään se pukki?
Tontun kalenterin eettiset periaatteet löytyvät luvusta Talsan Tontun joulukalenteri 2011.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti