15. joulukuuta "Joulutoreilla ja turuilla"

Tonttu kirjoittaa osoitteita kirjekuoriin. Kynä savuaa. Kuka saa kortin, kuka ei. Tonttu ei muista itsekään. Jos siis lukija turhaan odottelee Tontun korttia, syynä ovat punaiset kirjekuoret, jotka seilailevat edestakaisin Tontun matkassa mahdollisesti vielä ystävänpäivänäkin. Tai sitten joku muu syy, jota Tonttu ei nyt sattuneista jouluisista syistä muista.

Vaan mitäpä sitten, Tonttu tuumaa. Tontun ajatus on lämmin, vaikka teot vähäiset. Jospa ystävät olisivat sittenkin Tonttunsa ajatukset lukeneet, mieliinsä paineneet ja niitä sydämessään tutkistelleet.

Iltapäivällä Tonttu selviää viimeinkin jouluostosten tekoon. Lelukaupan edustalla röhkivät possut, aasit kiljuvat, koirat haukkuvat ja lampaat määkivät. Tonttu kiirehtii askeliaan. Hulluksihan sitä moisen eläintarhan keskellä tulee, Tonttu miettii. Tikrua ei löydy siitäkään kaupasta, hiljaisena eikä äänekkäänä.

Kolmannen ostoksen jälkeen Tonttu tarvitsee jo toiset kahvit. Tonttu miettii lukuisia lapsiaan ja pienoisia tonttulapsosia. Pyjamat, T-paidat, sukat, palapelit ja legoautot risteilevät Tontun aivoissa.

Kuppilan kassa hymyää vienosti Tontulle, joka kaataa kahvia vesilasiin. Jokohan olisi aika nostaa kytkintä? Tonttu tuumaa.

Tonttu kuljeskelee kauppakadun joulukujilla joulutunnelmaa haeskelemassa. Yksinäinen lammas märehtii sinisessä pakettiautossa. Missä lienevät paimenet ja seimi? Jouluvalot välkehtivät tavaratalon vettä valuvalla räystäällä. Räntää puottaa. 

Tonttu tuntee piston sydämessään. Kovilla ovat olleet perheenjäsenet. Aivan suunnitelmien mukaan ei Tontun hiljaisuuden ja säyseyden adventtipaasto ole sujunut. Tonttu ostaa Talon miehelle villisikamakkaran. Silmissään jo näkee Talon miehen leveän hymyn ja rasvaiset suupielet. Toisesta kojusta löytyy lohdutusta kovaonnisille lapsillekin: parempienkin Tonttujen perheisiin olisivat hekin syntyä saattaneet, Tonttu ajattelee nöyränä.

Lahjasaalis jää vaatimattomaksi. Lätäköt suurenevat.

Saa Talon mies suosiolla unhoittaa suksikaupat. Ei luista nanokuitukaan lumenlössäköissä. Kyllä sitä vanhoillakin sivakoilla suksii sukkelasti, Tonttu tuumaa. Ei haittaa vaikka haukkaa hallin hammas suksen laitaa tai kivikolle karahtaa.

Lahjoitta ei Tonttu kuitenkaan aio jäädä. Jotain jokaiselle. Tonttu päättää perinteensä mukaan ostaa Tontun lahjan Tontulle. Samallapa saavat vähän joulumieltä muutkin tontin asujaimet, Tonttu päättää ja sen mieli kohenee kummasti.

Tonttu jää tutkailemaan sää- ja jäätilanteen kehittymistä ja toivoo joulutunnelman pikkuhiljaa leviävän huusholleihin. Kukin yrittäkööt tai olkoot yrittämättä, voimiensa mukaan. Joulu se tulee, satoi vanhoja akkoja tai tonttuja tai ei.

Tontun kalenterin eettiset periaatteet löytyvät luvusta Talsan Tontun joulukalenteri 2011.